Koiran hankinta – rehelliset vinkit pennun valintaan ja arkeen

Koiran hankinta on valtava elämänmuutos, jota kenenkään ei kannata tehdä pelkän hetken mielijohteen perusteella. Kun lähdimme hakemaan ensimmäistä koiranpentuamme Lunaa kotiin, jännitys ja odotus tuntuivat vatsanpohjassa asti. Olimme kahlanneet läpi kymmeniä foorumeita, kirjoja ja videoita koirien hoitamisesta. Kuitenkin todellisuus iski vasten kasvoja heti ensimmäisenä yönä, kun pieni karvapallo vinkui ikäväänsä pimeässä eteisessä tuntikausia putkeen. Huomasimme nopeasti, että oppikirjojen teoria on yksi asia ja aito arki aivan toinen.

Tämä kirjoitus perustuu täysin tavallisen perheen arkisiin kokemuksiin ja kantapään kautta opittuihin asioihin. Haluamme jakaa kaiken sen, mitä todella olisimme halunneet tietää ennen koiran tuloa taloon. Toivomme, että näistä meidän tekemistämme aloittelijan virheistä on sinulle apua, jotta arki uuden perheenjäsenen kanssa alkaa mahdollisimman sujuvasti.

Rodun valinta ja kasvattajan etsiminen

Ennen kuin edes avaat kasvattajien verkkosivuja, kannattaa istua alas pohtimaan omaa arkea. Koiran hankinta voi muuttua raskaaksi, jos omat energiatasot ja koiran luontaiset tarpeet eivät kohtaa.

Mietimme aluksi näitä asioita:

  • Haaveilemmeko pitkistä vaelluksista metsässä sateellakin?
  • Onko täydellinen ilta meille sohvalla makoilua sarjoja katsellen?
  • Kuinka paljon aikaa pystymme oikeasti irrottamaan koiran ulkoilutukseen ja leikittämiseen päivittäin?

Me opimme, että jos ottaa aktiivisen työkoiran pieneen asuntoon ilman aikaa harrastaa sen kanssa, edessä on todennäköisesti haasteita. Kodin irtaimisto saattaa kärsiä, ja mikä pahinta, koira turhautuu helposti.

Kun meillä oli sopiva rotu kiikarissa, oli aika etsiä kasvattaja. Tässä muutamia asioita, joihin me kiinnitimme huomiota:

  • Tarkistimme, että kasvattaja on rekisteröity Kennelliittoon.
  • Varmistimme, että pentujen vanhemmat on terveystarkastettu huolellisesti.
  • Halusimme vierailla kasvattajan luona aina ennen ostopäätöstä nähdäksemme koirien elinolosuhteet.
  • Kysyimme rohkeasti, saammeko nähdä pennun emän. Emän rento käytös antoi meille luottoa siihen, että pennutkin kasvavat tasapainoisessa ympäristössä.

Meille oli tärkeää, että kasvattaja halusi oikeasti tietää, millaiseen kotiin pentu on tulossa, eikä vain tarjonnut koiraa heti mukaan.

Koiran hankinnan kustannukset – mihin oikeasti menee rahaa?

Yksi suurimmista yllätyksistä meille oli se, kuinka paljon rahaa koiraan uppoaa pelkän ostohinnan lisäksi. Koira on pitkäaikainen taloudellinen sitoumus, ja kulut alkavat todenteolla vasta kun pentu kannetaan kotiin.

Pelkän ruoan ja perushoidon lisäksi rahaa kuluu rokotuksiin, madotuksiin, vakuutuksiin ja yllättäviin eläinlääkärikäynteihin. Me aloimme laittaa sivuun pientä puskurirahastoa koiraa varten jo hyvissä ajoin. Huomasimme nopeasti, että pienikin arjen haaveri voi maksaa viikonloppupäivystyksessä satoja euroja.

Mitä tarvikkeita hankimme ennen pennun tuloa?

Kun astuimme ensimmäistä kertaa eläinkauppaan ennen Lunan kotiutumista, ostoskorimme täyttyi hetkessä kymmenistä erilaisista aktivointileluista, kalliista pedeistä ja hienoista kupeista. Innostus vei täysin mennessään.

Lopputulos? Pentu nukkui ensimmäiset viikot mieluiten sohvan alla tai sanomalehden päällä ja söi ahneesti mistä tahansa kupista. Varustelukierre on ihanan helppo aloittaa, mutta olemme huomanneet, että alkuun selviää todella vähällä.

Me hankimme lopulta (ja suosittelemme muillekin) vain nämä perusasiat alkuun:

  • Tutun penturuoan: Kysyimme kasvattajalta, mitä pentu oli tottunut syömään, ja jatkoimme sillä välttääksemme vatsavaivat.
  • Tukevat ja helposti pestävät kupit: Valitsimme teräskupit, joissa on liukumaton kumipohja.
  • Turvallisen kaulapannan ja hihnan: Pannan tulisi olla pehmeä ja säädettävä. Hihnaksi riittää tavallinen 1,5 metrin nylonhihna. Jätimme kelataluttimet suosiolla myöhempään vaiheeseen.
  • Edullisen makuupaikan: Pienelle pennulle riittää aivan peruspeti, koska vahinkoja sattuu ja hampaat kutiavat – kallis peti voi mennä nopeasti pilalle.
  • Kynsisakset ja pehmeän harjan: Aloitimme käsittelyharjoitukset heti ensimmäisinä päivinä.

Arki alkaa: ensimmäiset viikot uuden koiran kanssa

Kun pentu on vihdoin kotona, todellinen totuttelu alkaa. Ensimmäiset viikot olivat meillä täynnä opettelua puolin ja toisin.

Yritimme pitää huolen siitä, että kotiutumisvaiheessa annoimme pennulle rauhaa. Mekin halusimme kutsua heti koko suvun katsomaan uutta tulokasta, mutta maltoimme mielemme. Ympäristönvaihdos on pennulle valtava jännitys, sillä se on juuri joutunut eroon emostaan ja sisaruksistaan.

Me istuimme usein vain lattialla ja annoimme pennun tulla luoksemme, kun se oli siihen itse valmis.

Sisäsiisteyskasvatus kysyi meiltäkin lehmän hermoja

Sisäsiisteyskasvatus oli kenties eniten hermoja kysyvä vaihe koko hommassa. Huomasimme arjessamme, että ainoa toimiva tapa oli pennun jatkuva seuraaminen ja ennakointi. Silti mattoja pestiin meilläkin lukuisia kertoja.

Pyrimme viemään pennun ulos aina näissä tilanteissa:

  • Heti kun se heräsi unilta
  • Heti kun se oli syönyt
  • Heti kun raju leikkihetki päättyi
  • Aina kun se alkoi pyöriä levottomasti etsien paikkaa

Kehuimme ja palkitsimme pentua vuolaasti aina, kun tarpeet osuivat oikeaan paikkaan ulkona. Vahingon sattuessa sisälle, pyyhimme jäljet vähin äänin. Opimme, että rankaiseminen ei auta, vaan se opettaa koiran vain välttelemään tarpeiden tekemistä ihmisten nähden.

Yksinoloharjoitukset ja turvallisuuden tunne

Aloitimme yksinoloharjoitukset jo ensimmäisen viikon jälkeen, mutta erittäin pienin askelin.

Aluksi jätimme pennun huoneeseen yksin vain muutamaksi sekunniksi. Ensimmäisillä kerroilla riitti, että kävimme vain roskien viennin ajan oven takana. Yritimme palata takaisin aina ennen kuin pentu ehti hätääntyä ja alkaa vinkua.

Toistimme näitä lyhyitä poissaoloja useita kertoja päivässä. Huomasimme, että selkeät rutiinit ja ennakoitavuus loivat pennulle nopeasti turvallisuudentunnetta. Se oppi luottamaan siihen, että me palaamme aina takaisin.

Rokotukset ja eläinlääkärikäynnit

Varmistimme heti alkuun, että pentu sai ensimmäiset rokotuksensa ajallaan, noin 12 viikon iässä.

Koska olimme kuulleet kauhutarinoita yllättävistä lääkärikuluista, otimme laajan hoitokuluvakuutuksen heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Ja hyvä niin – nielty pala muovilelua tai yllättävä vatsatauti viikonloppuiltana tarkoittaa usein kummallisia lääkärikeikkoja. Vakuutus on tuonut meille elintärkeää mielenrauhaa silloin, kun on pitänyt tehdä nopeita päätöksiä.

Koulutus ja sosiaalistaminen

Koiran kanssa aikaa ja vaivaa tarvitaan valtavasti. Suosittelemme vahvasti osallistumaan paikalliselle pentukurssille heti kun rokotukset ovat kunnossa. Me emme olleet valmiita koirankouluttajia, emmekä ole vieläkään, joten ammattilaisen neuvot olivat kultaakin kalliimpia.

Kurssi ei ole tärkeä vain siksi, että siellä oppii peruskäskyt, vaan se on ensiarvoisen tärkeää sosiaalistamisen vuoksi. Pentu oppii kohtaamaan muita koiria ja ihmisiä turvallisessa ympäristössä.

Koiran hankinta on yksi palkitsevimmista asioista, joita olemme elämässämme tehneet. Valmistaudu hyvin ja kysy rohkeasti apua muilta omistajilta. Jos sinulla herää ajatuksia tai haluat jakaa omat kokemuksesi, voit aina laittaa meille viestiä ota yhteyttä-sivun kautta. Vastailemme mielellämme!