Kissanpennun hankinta on suuri päätös, joka tuo kotiin iloa jopa pariksikymmeneksi vuodeksi. Ensimmäisen kissan hankinta vaatii kuitenkin huolellista pohjatyötä, sillä eläin ei ole koskaan vain hetken mielijohde. Verrattuna esimerkiksi koiran hankintaan, kissa on luonteeltaan itsenäisempi “itsestään selviytyjä”, mutta todellisuudessa kissa lemmikkinä vaatii yhtä lailla aikaa, sitoutumista, virikkeitä ja oikeanlaista hoitoa. Olemme koonneet nämä ohjeet suomalaisten eläinsuojelujärjestöjen ja asiantuntijoiden tärkeimpien linjausten pohjalta.

Kissan luovutusikä on ehdoton 14 viikkoa

Yksi tärkeimmistä asioista kissan hankinnassa on luovutusikä. Vielä jokunen vuosi sitten 12 viikkoa pidettiin yleisenä rajana, mutta Suomen Kissaliitto sekä SEY Suomen eläinsuojelu ovat nostaneet suosituksen vähintään 14 viikkoon.

Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että tätä nuorempana emostaan vieroitetuilla kissoilla on merkittävästi suurempi riski sairastua erilaisiin käytöshäiriöihin, kuten aggressiivisuuteen, pakko-oireiseen ylisiistimiseen tai aranpurentaan. Ne kaksi lisäviikkoa emon ja sisarusten seurassa ovat pennun henkisen tasapainon ja sosiaalistumisen kannalta elintärkeitä. Vastuullinen kasvattaja ei koskaan luovuta pentua alle 14-viikkoisena.

Rotukissa vai maatiainen – mistä kissan osto kannattaa tehdä?

Kissan hankkiminen alkaa usein peruskysymyksestä: halutaanko kotiin rekisteröity rotukissa vai perinteinen maatiainen. Valinnasta riippumatta kissan ostaminen tulee aina tehdä luotettavalta taholta. “Ilmaisten navettakissojen” aika on ohi, sillä paperiton, rokottamaton ja leikkaamaton kissa tuo mukanaan usein kalliita terveysongelmia.

• Rotukissat: Rotukissoilla on selkeämmin ennustettavampi luonne ja tarkasti dokumentoitu terveystausta. Rekisteröidyltä kasvattajalta kissan ostaminen tuo turvaa, sillä pennut on asianmukaisesti eläinlääkärin tarkastamia, madotettuja ja sirutettuja ennen luovutusta.
• Löytöeläintalot ja yhdistykset: Kodittomille kissoille uuden kodin tarjoaminen on äärimmäisen arvokasta eläinsuojelutyötä. Useimmat viralliset yhdistykset haastattelevat tulevat omistajat tarkasti varmistaakseen lajityypillisen elämän puitteet. Näiltä tahoilta kissa luovutetaan aina sirutettuna, rokotettuna ja usein myös leikattuna.
• Pentutehtaiden välttäminen: Epämääräisiltä myyjiltä, parkkipaikoilta tai “suoraan takaluukusta” tehty hankinta tukee aina eläinrääkkäystä. Vastuullinen myyjä vaatii sinua tutustumaan pentueen emoon ja eläinten kasvuympäristöön ennen ostopäätöstä.

FIV- ja FeLV-testaus – mitä niistä tulee tietää?

Terveystarkastusten yhteydessä on syytä huomioida kaksi vakavaa kissaviestä tarttuvaa sairautta: FIV (kissan immuunikatovirus) ja FeLV (kissan leukemiavirus).

Vaikka sairaudet eivät tartu ihmisiin, ne ovat kissoille kohtalokkaita. FeLV tarttuu herkästi kissasta toiseen syljen välityksellä (esimerkiksi samasta kupista syötäessä), kun taas FIV vaatii yleensä verikontaktin, kuten tappelusta johtuvan syvän puremahaavan.

Vastuulliset rotukissakasvattajat testaavat siitoskissansa aina ennen astutusta, jotta tartunnat eivät siirry emosta pentuihin. Samoin löytöeläinyhdistykset testaavat populaatiokissat säännöllisesti. Kysy pennun myyjältä avoimesti, onko emon FIV- ja FeLV-status tutkittu.

Valmistelut ennen pennun saapumista

Uuden kissan kotiutuminen edellyttää, että asunto on valmisteltu lajityypillisille tarpeille sopivaksi. Kissa lemmikkinä on luonnostaan utelias ja vaatii virikkeitä, muuten turhautuminen purkautuu kodin irtaimistoon.

Kodin turvallisuus ja varustelu:

• Vaarojen karsiminen: Myrkylliset huonekasvit (kuten liljat, peikonlehdet ja tulppaanit) on siirrettävä ehdottomasti pois kissan ulottuvilta. Ikkunat ja parvekkeet tulee suojata vahvalla verkolla putoamisten (niin sanotun laskuvarjokissa-syndrooman) estämiseksi.
• Kiipeily ja raapiminen: Kissalla on voimakas tarve raapia kynsiään ja tarkkailla reviiriään korkealta. Tukeva, kattoon asti yltävä raapimispuu on elinehto.
• Hiekkalaatikon kultainen sääntö: Laatikon tulee olla riittävän tilava (mielellään 1,5 kertaa kissan pituus). Monen kissan taloudessa sääntö on “yksi laatikko per kissa, plus yksi ylimääräinen”. Sijoittelu rauhaisaan paikkaan on ehdoton vaatimus siisteyden oppimiselle.

Ensimmäiset päivät uudessa kodissa

Ero emosta on pennulle aina valtava stressi. Vaikka koko perhe haluaisi heti silittää tulokasta, alun rauhoittaminen on kriittistä.

• Rauhallinen tutustuminen: Anna pennun tutkia alkuun vain yhtä huonetta kerrallaan. Sitä ei tule koskaan pakottaa syliin tai vetää piilosta, vaan sen on annettava lähestyä uusia ihmisiä täysin omaan tahtiinsa.
• Tutut tuoksut: Pyydä kasvattajalta tai edellisestä kodista mukaan viltti, joka tuoksuu pennun emolta ja sisaruksilta. Tämä on paras mahdollinen lohtu ensimmäisinä öinä.
• Ruokavalion vakaus: Jatka aluksi täsmälleen samalla laadukkaalla ruoalla, jota pentu söi edellisessä paikassaan. Ruokavalion nopea ja äkillinen muutos yhdistettynä muuttostressiin rikkoo helposti pennun herkän suoliston bakteerikannan.

Tunnistusmerkintälaki ja arjen kulut

Ensimmäisen kissan hankinta yllättää usein kustannuksillaan. Ruoka ja hiekka maksavat kuukausittain, mutta merkittävimmät kulut tulevat eläinlääkäristä.

Muista nämä terveydenhuollon askeleet:

• Mikrosirutus ja rekisteröinti on pian lakisääteistä: Suomessa astuu voimaan kissarekisteri (Ruokavirasto), johon jokainen kissa on lain mukaan tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä vuoden 2026 alkuun mennessä. Siru on paras turva kissan karkaamisen varalta.
• Leikkaus on vastuullisuutta: Kissan kastrointi tai sterilointi on ehdotonta, ellei kyseessä ole viralliseen kasvatukseen tarkoitettu siitoseläin. Tämä ehkäisee ei-toivottuja pentueita sekä merkkauskäyttäytymistä sisällä.
• Vakuutus: Eläinlääkärikulut voivat nousta tuhansiin euroihin. Hoitokuluvakuutus tuo taloudellista mielenrauhaa heti luovutusiästä alkaen.

Vastuullinen kissan hankinta on pitkä sitoumus, joka maksaa itsensä takaisin korvaamattomana ystävyytenä. Huolellisella etukäteisvalmistautumisella varmistetaan, että arki uuden viiksekkään perheenjäsenen kanssa alkaa juuri niin sujuvasti kuin se vain on mahdollista.

Lähteet ja lisätietoa suomalaisilta asiantuntijoilta: Faktat perustuvat Suomen Kissaliiton sekä SEY Suomen eläinsuojelun virallisiin suosituksiin luovutusiästä ja kissan hoidosta. Terveys- ja tartuntatautitiedot (FIV, FeLV) pohjautuvat suomalaisten asiantuntijaeläinklinikoiden (kuten Evidensia) sekä Ruokaviraston tunnistusmerkintäohjeistuksiin. Käänny aina eläinsuojeluviranomaisen tai eläinlääkärin puoleen epäselvissä tilanteissa.