Kissanpennun ruokinta ja ruokamäärä – asiantuntijan opas

Oikeaoppinen kissanpennun ruokinta on ratkaisevin yksittäinen asia uuden lemmikin pitkän ja terveen elämän turvaamiseksi. Pienen petoeläimen elimistö kasvaa ensimmäisten kuukausien aikana valtavalla vauhdilla. Moni sortuu tietämättään kissanruokien markkinoinnin ansoihin, mikä näkyy myöhemmin kalliina ja kivuliaina eläinlääkärikäynteinä.

On ensiarvoisen tärkeää hallita oikeat ruokamäärät, ymmärtää eri ikävaiheiden muuttuvat tarpeet ja ennen kaikkea välttää tyypillisimmät virheet, kuten vaarallinen sekaannus täysrehun ja täydennysrehun välillä. Yhtä lailla kuin kissanpennun hankinta vaatii tarkkaa etukäteissuunnittelua, sama koskee päivittäistä ruokintaa.

Miksi pentuajan ruokinta määrittää loppuelämän terveyden?

Kissa on ehdoton lihansyöjä. Sen ruoansulatusjärjestelmä ei kykene käsittelemään suuria määriä hiilihydraatteja. Agria Eläinvakuutuksen julkaisemien laajojen terveystilastojen mukaan suomalaisten kissojen yleisimpiä terveysongelmia ovat erilaiset alempien virtsateiden sairaudet (FLUTD), virtsakiteet sekä ylipaino. Nämä kaikki ovat valitettavan usein suoraa seurausta vääränlaisesta pentuajan ruokinnasta.

Tilastot vahvistavat, että ylipaino on yksi suurimmista yksittäisistä riskitekijöistä kissan sairastumiselle.

• Kuivamuonan riski: Jos kissa totutetaan jo pentuna pelkkään hiilihydraattipitoiseen raksuruokaan, sen riski sairastua ylipainon lisäksi diabetekseen eli sokeritautiin kasvaa merkittävästi.
• Puutteellinen hygienia: Lihava kissa ei kykene ylläpitämään normaalia hygieniaansa. Kun eläin ei pysty pesemään itseään kunnolla, virtsatieongelmien ja bakteeritulehdusten riski moninkertaistuu.
• Nesteensaanti: Kissa on aavikkoeläin, jolla on luonnostaan erittäin heikko janontunne. Se on fysiologisesti suunniteltu saamaan lähes kaiken tarvitsemansa nesteen suoraan saaliistaan.

Näiden syiden vuoksi laadukkaan, lihapitoisen märkäruoan tulisi olla ruokavalion perusta. Mitä paremmin pennun nesteytys hoidetaan ruoan kautta, sitä varmemmin munuaiset ja virtsatiet pysyvät terveinä tulevina vuosikymmeninä. Samalla kun huolehdit oikeasta nesteen ja ravinnon saannista, on omistajan vastuulla varmistaa, ettei kotiympäristössä ole kissalle myrkyllisiä kasveja, joita nälkäinen tai tylsistynyt pentu voisi pureskella.

Eläinlääkärin painajainen: täysrehu vs. täydennysrehu

Yksi vaarallisimmista virheistä pennun ruokinnassa liittyy eläinkauppojen hyllyillä vaanivaan ansaan. Ruokaviraston valvoman rehulainsäädännön mukaan kissanruoka luokitellaan aina joko täysrehuksi tai täydennysrehuksi. Tämä termi on lain mukaan löydyttävä jokaisen pussin tai purkin etiketistä.

Moni ostaa pennulleen ihmislaatuista tonnikalaa tai kananrintaa sisältäviä purkkeja, luullen antavansa parasta mahdollista ravintoa. Usein nämä herkkupurkit ovat kuitenkin täydennysrehuja. Vaikka ne sisältävät 100 prosenttia puhdasta lihaa, niistä puuttuu kokonaan kissanpennun luuston ja hermoston kehitykselle elintärkeä kalsium sekä tauriini.

• Täysrehu (tai täysravinto): Sisältää kaikki pennun tarvitsemat vitamiinit, kivennäisaineet ja aminohapot. Tämän on oltava pennun pääasiallinen ravinnonlähde joka päivä.
• Täydennysrehu: Pelkkää lihaa tai kalaa ilman lisättyjä suojaravinteita. Jos pentu syö yksinomaan tätä, seurauksena on vakava kalsiumin puutos, joka haurastuttaa luut. Pahimmillaan pennun luut voivat murtua pelkästä sohvalta hyppäämisestä. Täydennysrehuja saa antaa vain pienenä herkkuna.

Kuinka paljon kissanpentu syö päivässä?

Toisin kuin aikuista kissaa, tervettä ja aktiivista kissanpentua ei voi käytännössä yliruokkia. Niiden energiankulutus on huipussaan, sillä keho rakentaa samanaikaisesti luustoa, lihaksia ja hermostoa.

Oikea kissanpennun ruokamäärä riippuu täysin tarjotun ruoan energiatiheydestä. Pieni mahalaukku ei vedä suuria määriä kerrallaan, joten useiden pienten aterioiden rytmitys on elintärkeää.

• Tarjoiluväli: Optimaalinen rytmi on 4–6 pientä ateriaa päivässä.
• Yhdistelmäruokinta: Laadukasta, sokeritonta pentujen kuivaruokaa voi pitää jatkuvasti esillä esimerkiksi aktivointilelussa, ja täysrehu-merkinnällä varustettu märkäruoka tarjoillaan erillisinä pääaterioina.

Lue lisää kuvassa näkyvistä valjaista kattavasta valjastestistämme

Pennun kehityksen aikajana eri ikävaiheissa

Pennun fysiologiset tarpeet muuttuvat vauhdilla ensimmäisen elinvuoden aikana. Ruokinnan painopisteet siirtyvät luonnollisesti kuukausien kuluessa.

3kk kissanpennun ruokinta

Suomen Kissaliiton sääntöjen mukaan kissanpentua ei saa luovuttaa alle kilon (1 kg) painoisena. Kun 14 viikon luovutusikä ja minimipaino on saavutettu, uuteen kotiin muutto nostaa pennun stressitason huippuunsa.

• Ruokamerkin säilyttäminen: Tarjoa täsmälleen samaa tuttua penturuokaa, jota kasvattaja on käyttänyt. Suolistofloora menee äkillisistä muutoksista erittäin helposti sekaisin.
• Ruokailurauha: Tarjoa ruokaa 5–6 kertaa päivässä rauhallisessa nurkassa.

4kk kissanpennun ruokinta

Noin neljän kuukauden iässä maitohampaat alkavat irrota, mikä aiheuttaa ikenien arkuutta ja usein väliaikaista ruokahaluttomuutta.

• Ikenien hoito: Tarjoa tavallista pehmeämpää märkäruokaa tai pureskeltavaksi turvallisia, raakoja kanankauloja, jotka helpottavat ienkutinaa.
• Määrän maksimointi: Pentu liikkuu tässä iässä aktiivisesti, joten syötävä määrä on suurimmillaan suhteessa eläimen painoon.

6kk kissanpennun ruokinta

Puolen vuoden iässä saavutetaan sukukypsyys, jolloin eläinlääkärit suosittelevat leikkauttamista. Leikkauksen myötä aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi.

• Painonhallinnan alku: Punnitse pentu säännöllisesti. Jos rasvaa alkaa kertyä kylkiin, lopeta kuivamuonan vapaa tarjoilu ja siirry säännösteltyyn ravintoon.
• Ruokien vaihto: Moni siirtyy tässä iässä vähitellen energiatiheistä penturuoista aikuisten kissojen laaturuokiin.

Rotukissa vs. maatiainen ruokinnassa

Suomen Kissaliiton tilastojen mukaan maamme suosituimmat kissarodut ovat ragdoll ja maine coon. Nämä ovat massiivisia kissoja, joiden luuston kehitys kestää poikkeuksellisen pitkään, jopa 3–4 vuotta. Pennun ruokintavaihe kestää niillä huomattavasti pidempään kuin tavallisella maatiaiskissalla, joka saavuttaa täyden kokonsa tyypillisesti jo vuoden iässä.

Suuren rodun kohdalla on vältettävä liiallista energiansaantia liian varhain. Jos suurikokoinen pentu kasvaa liian nopeasti ylipainon voimalla, sen nivelille ja keskeneräiselle luustolle koituu elinikäisiä vaurioita. Vyötärölinjaa on tarkkailtava rotustandardien mukaisesti ja aikuistuva kissa on punnittava Agrian suositusten mukaisesti vähintään neljästi vuodessa.

Löytöpennun ruokinnan erityispiirteet

Suomessa on vakava eläinsuojelullinen kissakriisi. SEY Suomen eläinsuojelun arvion mukaan maassamme hylätään jopa 20 000 kissaa vuodessa, joista suuri osa on tilastojen ulkopuolelle jääviä villiintyneitä populaatiokissoja.

Jos kotiin tuodaan eläinsuojeluyhdistykseltä ulkoa pelastettu, aliravittu populaatiopentu, ruokinta vaatii erityistä varovaisuutta.

• Pienet annokset: Älä koskaan tarjoa raskasta tai erittäin rasvaista ruokaa kerralla isoja annoksia.
• Helppo sulavuus: Aloita pienillä, helposti sulavilla keitetyillä kana-aterioilla tai eläinlääkärin toipilasruoalla.
• Maitohappobakteerit: Koirille ja kissoille tarkoitettujen maitohappobakteerien lisääminen ruokaan auttaa tasapainottamaan vaurioitunutta suoliston mikrobikantaa.

Laadun taloudellinen elinkaari pitkällä aikavälillä

Tilastokeskuksen kulutustutkimusten perusteella yli 370 000 suomalaista kotitaloutta omistaa kissan. Valitettavan moni yrittää säästää kuluissa ostamalla ruokakaupan halvinta, sokerilla ja vehnällä kyllästettyä kuivamuonaa.

Laadukas eläinkaupan täyslihamärkäruoka maksaa kieltämättä kuukaudessa enemmän, mutta kissan jopa 15–20 vuoden elinkaaren aikana se maksaa itsensä takaisin. Kun kissa saa pienestä pitäen lajinmukaista ravintoa, omistaja säästää merkittäviä summia eläinlääkärikuluissa välttymällä kalliilta hammaskiven poistoilta, virtsakivien leikkauksilta ja diabeteksen hoidolta. Panostus laaturuokaan pentuikänä on suurin taloudellinen palvelus kissan terveydelle.