Koiran korvatulehdus, eli lääketieteellisesti otitis externa, on yksi ylivoimaisesti yleisimmistä syistä hakeutua eläinlääkärin päivystykseen. Moni pitää sitä harmittomana pikkukutunana, jonka voi hoitaa pois muutamalla tipalla omasta lääkekaapista. Tämä olettamus ei voisi olla kauempana totuudesta. Seuraavat eläinlääketieteen ja farmakologian kovat faktat auttavat välttämään jopa hengenvaaralliset hoitovirheet.

Koiran korvakäytävän anatomia

Koiran korvakäytävän anatomia poikkeaa ihmisestä merkittävästi. Se ei ole suora putki, vaan muodostaa erittäin jyrkän, L-kirjaimen muotoisen mutkan. Tämä kulma suojaa herkkää tärykalvoa iskuilta. Samalla se on täydellinen biologinen ansa. Se estää korvavahaa ja kosteutta poistumasta luonnollisesti. Näin pimeään korvakäytävään syntyy ihanteellinen, lämmin ja kostea hautooma bakteereille.

Mistä tunnistaa alkavan tulehduksen?

Koirat ovat todellisia mestareita peittämään kipuaan. Ne saattavat heiluttaa häntäänsä lääkärinpöydälläkin. Omistajan on siis oltava äärimmäisen valppaana. Yleisimpiin oireisiin kuuluvat:

• Pään ravistelu: Koira ravistelee päätään toistuvasti ja vimmaisesti.
• Pään kallistelu: Eläin saattaa kallistaa päätään voimakkaasti tulehtuneen korvan suuntaan.
• Raapiminen: Jatkuva korvan tai sen alusen raapiminen on selkeä hälytysmerkki.
• Haju ja erite: Jos korvasta nousee voimakas, imelän tunkkainen haju, tai sieltä erittyy tummanruskeaa kahvinpurumaista töhnää tai kellertävää märkää, diagnoosi on varma.

Vakavimmissa tapauksissa koira vinkuu pelkästä kosketuksesta. Kivun ja epämukavuuden aistiminen on samanlaista kuin silloin, kun joudutaan miettimään vakavasti miten helpottaa koiran mahakipua.

Korvatulehduksen juurisyyt

Korvatulehdus ei juuri koskaan ole itsenäinen sairaus. Se on lähes aina oire taustalla jylläävästä perusongelmasta. Eläinlääketieteellisen dermatologian asiantuntijat jakavat syyt ensisijaisiin ja altistaviin tekijöihin.

Jopa 75 prosenttia kroonisista korvatulehduksista johtuu ympäristö- tai ruoka-aineallergioista. Allergia laukaisee korvakäytävän ihossa rajun tulehdusreaktion. Tämä rikkoo ihon suojamuurin. Kun suojamuuri murtuu, normaalisti harmittomat hiivat ja bakteerit muuttuvat aggressiivisiksi valtaajiksi.

Myös hormonaaliset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat tuhota korvan normaalin mikroympäristön. Muita ensisijaisia syitä ovat korvapunkit sekä vierasesineet, kuten syksyiset ruohonsiemenet, jotka porautuvat syvälle L-muotoiseen käytävään.

Näitä syitä ruokkivat altistavat tekijät. Jos koiralla on raskaat luppakorvat, kapea korvakäytävä tai se ui paljon, infektioriski moninkertaistuu huomattavasti. Tämä fyysisten ominaisuuksien altistama riski on hyvä pitää mielessä, kun suunnitelmissa on uuden koiran hankinta.

Voiko tulehdus parantua itsestään?

Tämä on luultavasti kaikkein kriittisin kysymys. Voiko koiran korvatulehdus parantua itsestään odottamalla? Vastaus on ehdoton: ei voi. Koskaan.

Hoitamaton korvatulehdus ei ole vain paikallinen iho-ongelma. Kun tulehdus saa jyllätä, märkivä erite ja krooninen turvotus alkavat syövyttää koiran tärykalvoa. Kun tärykalvo lopulta puhkeaa, tulehdus ja märkivä aines syöksyvät ensin välikorvaan. Tätä kutsutaan otitis mediaksi. Välikorvan läpi kulkee tärkeitä hermoja, joten tulehdus siellä aiheuttaa koiralle kasvohermohalvauksen ja niin sanotun Hornerin syndrooman. Tällöin koiran silmäterä kutistuu, silmäluomi roikkuu ja koko silmä näyttää vajoavan syvälle kallon sisään.

Neurologiset tuhot ja ääritilanteet

Jos tulehdus etenee vielä syvemmälle, aivan sisäkorvaan asti, tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi. Sisäkorvassa sijaitsee koiran tasapainoelin. Tästä seuraa vakavia neurologisia oireita. Koiran silmät alkavat nypyttää holtittomasti, se menettää tasapainonsa täysin ja saattaa pyöriä maassa ahdistuneena krokotiilipyörimistä.

Ilman hoitoa edessä on niin sanottu päätepisteen korvasairaus. Tällöin korvakäytävän rustot kalkkeutuvat ja luutuvat umpeen. Eläin joutuu elämään jatkuvassa, sietämättömässä tuskassa. Ainoa pelastus on erittäin kallis ja vaativa TECA-leikkaus, jossa eläinlääkäri joutuu kirurgisesti poistamaan koko korvakäytävän ja avaamaan kallon luita. Tämä tuhoaa koiran normaalin kuulon lopullisesti.

Miksi netin kotihoidot ovat katastrofaalisia?

Kun katsoo raapivan koiran kärsimystä, ensimmäinen vaisto on halu auttaa sitä heti. Internet on pullollaan neuvoja, joissa kehotetaan kaatamaan korvaan ihmisten korvatippoja, apteekin puhdistusaineita, laimennettua etikkaa tai jopa alkoholia.

Eläinlääketieteellisen farmakologian näkökulmasta tällaiset kotihoidot voivat olla tuhoisia. Jos koiran tärykalvo on ehtinyt puhjeta, mikä tahansa vääränlainen neste valuu suoraan sisäkorvaan. Valtaosa näistä aineista on voimakkaasti ototoksisia. Ne tuhoavat kuulohermon ja tasapainoelimen solut kemiallisesti. Voit kirjaimellisesti kuurouttaa koirasi pysyvästi yrittämällä säästää eläinlääkärikuluissa.

Ainoa oikea kotihoito on ennaltaehkäisyä, kun korvat ovat vielä terveet. Uimassa käyneen koiran korvalehdet tulee kuivata pyyhkeellä. Tulehtunutta ja kipeää korvaa ei saa koskaan sorkkia itse kotona.

Ammattilaisen lääkintä ja mikroskooppitutkimus

Miten tulehdus sitten lääkitään oikeaoppisesti? Ainoa tapa on viedä koira eläinlääkärille. Eläinlääkäri tekee korvasta sytologisen tutkimuksen ottamalla eritteestä näytteen, värjäämällä sen ja tutkimalla sitä mikroskoopilla.

Lääke valitaan tarkkaan sen perusteella, mitä linssin alla näkyy:

• Malassezia-hiiva: Muistuttaa muodoltaan pientä maapähkinää ja vaatii hiivalääkityksen.
• Gram-positiiviset bakteerit: Esimerkiksi Staphylococcus, joihin tarvitaan oikeanlaista antibioottia.
• Gram-negatiiviset bakteerit: Kuten pelätty, sauvanmuotoinen Pseudomonas-bakteeri.

Hiivaan ei tehoa antibiootti, eikä bakteeriin tehoa hiivalääke. Monissa laadukkaissa korvatipoissa on mukana laajakirjoinen lääkeaine sekä voimakas kortisoni, joka laskee turvotusta ja katkaisee kivun nopeasti.

Antibioottiresistenssin vaara

Lääkitystä jatketaan aina eläinlääkärin määräämä aika, usein kaksi tai kolmekin viikkoa, jotta jokainen bakteeri saadaan tuhottua. Jos lopetat kuurin kesken heti kun oireet katoavat, teet valtavan karhunpalveluksen. Tämä on suorin tie antibioottiresistenssin syntyyn.

Eläinlääkärit kohtaavat nykyään yhä enemmän moniresistenttejä bakteereja, kuten MRSP-kantoja ja antibiooteille vastustuskykyistä Pseudomonasta. Nämä voivat muodostaa korvaan limaisen biokalvon, joka suojaa bakteereja jopa vahvimmilta lääkkeiltä. Tällöin hoidosta tulee äärimmäisen hidasta ja kallista.

Koiran korvatulehdus on monimutkainen biologinen palapeli, joka vaatii aina ammattilaisen tekemän diagnoosin. Nostamalla puhelimen heti oireiden alettua turvaat tehokkaimmin parhaan ystäväsi kuulon ja elämänlaadun pitkäksi aikaa.