Moni koiranomistaja tietää sen tunteen, kun palaa pitkän päivän jälkeen kotiin ja vastassa on heiluva häntä sekä valtava määrä märkiä pusuja. Oletko koskaan miettinyt, mitä koirasi yrittää todella sanoa nuollessaan kasvojasi tai käsiäsi?

Usein ajattelemme sen olevan vain satunnainen hellyydenosoitus. Kun lähdin perkaamaan asiaa syvemmältä ja kahlasin läpi useiden eri tieteenalojen julkaisuja, huomasin todellisuuden olevan paljon monimutkaisempi. Taustalta paljastuu kiehtova verkosto evoluutiobiologiaa, neurokemiaa ja jopa vakavia terveydellisiä varoitusmerkkejä.

Evoluutiobiologia ja sudenpentujen perintö

Koiran tapa nuolla kasvoja palautuu suoraan sen villin kantamuodon kehitysbiologiaan. Kun aikuiset sudet palaavat metsästysretkeltä pesälle, vieroitusvaiheessa olevat sudenpennut ryntäävät niitä vastaan. Ne nuolevat kiihkeästi aikuisten suupieliä. Tämä tarkka mekaaninen ärsyke laukaisee aikuisen suden vatsassa heijasteen, jolloin se tarjoaa osittain sulanutta lihaa pentujen ravinnoksi.

Nykypäivän koirat ovat säilyttäneet kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin monia tällaisia sudenpentujen käyttäytymismalleja. Asiantuntijat kutsuvat ilmiötä neoteniaksi. Ihmisen kasvojen nuoleminen onkin usein koiran alitajuinen refleksi. Se suhtautuu meihin hoivaajana ja laumanjohtajana – aivan samaan tapaan kuin kissa purkaa sisäänrakennettuja vaistojaan, kun mietit miksi kissa leipoo.

Tuosta samasta ruoankerjäämisen vaistosta kehittyi aikojen saatossa myös lauman sisäinen riitti. Eläintieteessä tätä kutsutaan aktiiviseksi alistumiseksi. Alempiarvoinen yksilö nostaa valkoisen lipun salkoon ja viestii nuolemalla olevansa täysin vaaraton omassa laumassaan.

Neurokemia ja oksitosiinisilmukka

Nuolemisessa on vahvasti kyse myös puhtaasta biologiasta ja neurokemiasta. Kun koira nuolee sinua rentoutuneessa tilassa, sen aivoissa tapahtuu seuraavaa:

• Endorfiinien vapautuminen: Aivoissa vapautuu valtava määrä beeta-endorfiineja, jotka toimivat kehon omina luonnollisina mielihyvän tuottajina.
• Dopamiinipiikki: Nuoleminen aktivoi eläimen mielihyväkeskusta tehokkaasti.
• Oksitosiinitason nousu: Tämä on minusta kaikkein kiehtovinta. Sosiaalinen kosketus nostaa välittömästi molempien osapuolten oksitosiinitasoja. Oksitosiini tunnetaan laajasti kiintymyshormonina.

Tämä ainutlaatuinen, kahden täysin eri eläinlajin välinen kemiallinen reaktio laskee molempien stressihormoni kortisolin tasoa. Kyse ei siis ole vain pintapuolisesta eleestä. Nuoleminen syventää ystävyyttä aivan konkreettisesti verenkierrossa asti.

Koirasi tekee sinusta kemiallisen analyysin

Moni uskoo koirien nuolevan ihoamme siksi, että hiki maistuu suolaiselta. Testailin ja tutkin tätä teoriaa tarkemmin. Ymmärsin pian, että koiralla on todellisuudessa huomattavasti vähemmän makusilmukoita kuin meillä ihmisillä.

Todellinen syy ihon nuolemiseen löytyy uskomattomasta aistielimestä nimeltä Jacobsonin elin. Se sijaitsee koiran kitalaen etuosassa. Kun koira nuolee ihoasi, sen kieli kerää hiukkasia ja kosteutta. Se puristaa ne kitalakea vasten ja siirtää molekyylit suoraan Jacobsonin elimeen.

Koira ei siis vain maista sinua. Se tekee äärimmäisen tarkan kemiallisen analyysin. Ihmisen stressaantuessa kehomme erittää hieneen kortisolia. Koirasi saattaa aivan oikeasti aistia sinun stressitasosi ja lukea emotionaalista tilaasi tällä saumattomalla aistityökalujen yhdistelmällä.

Rauhoittavat signaalit ja stressinuoleminen

Norjalainen eläinkouluttaja Turid Rugaas teki aikoinaan läpimurron koirien elekielen tutkimuksessa nimeämällä rauhoittavat signaalit. Nuoleminen, ja erityisesti oman kirsun hyvin nopea lipaisu, on yksi yleisimmistä rauhoittavista eleistä.

Olen huomannut lukuisia kertoja koirapuistoissa ja omalla koirallani, kuinka sosiaalista painetta kokeva eläin reagoi salamannopealla kielen vilautuksella kuonon päällä.

On elintärkeää erottaa stressinuoleminen rennosta kiintymysnuolemisesta. Jos koiran keho on jäykkä, se näyttää silmänvalkuaisiaan ja lipoo kuonoaan ihmisen kumartuessa sen ylle, se ei missään nimessä anna pusuja. Se pyytää hienovaraisesti hieman lisää tilaa.

Huomionhakusilmukka ja sen katkaiseminen

Moderni käytöspsykologia osoittaa selvästi, että suuri osa toistuvasta nuolemisesta on ihmisen vahingossa vahvistamaa oppimiskäyttäytymistä.

Kun koira nuolee kättäsi, reagoit siihen lähes aina tavalla tai toisella. Koiran näkökulmasta myös torjuminen on sosiaalista huomiota. Näin syntyy erittäin vahva huomionhakusilmukka.

Jos koiran jatkuva nuoleminen alkaa häiritä, sen kitkeminen onnistuu parhaiten täydellisellä sammuttamisella. Kun nuoleminen alkaa, käännä katse pois äläkä reagoi mitenkään. Vahvista sen sijaan korvaavaa käytöstä. Opeta koiralle, että vain rauhallinen istuminen käynnistää huomion ja silittämisen. Huomasin omassa testijaksossani, että kun koira oppii tämän uuden pelisäännön, pakonomainen huomion nuoleminen jää varsin nopeasti pois.

Lääketieteelliset syyt ja varoitusmerkit

Lääketieteelliset syyt pakonomaisen nuolemisen taustalla ovat asia, johon jokaisen omistajan tulisi kiinnittää huomiota. Jos koira nuolee jatkuvasti itseään, ihmisiä tai pintoja kuten lattioita ja huonekaluja, kyse ei välttämättä ole enää viattomasta tavasta.

• Krooniset suolistosairaudet: Jopa yli 70 prosenttia pintoja pakonomaisesti nuolevista koirista kärsii todellisuudessa ruoansulatuskanavan ongelmista. Hapan refluksi tai mahalaukun tulehdukset aiheuttavat epämukavuutta. Voit perehtyä syvemmin tähän aiheeseen lukemalla miten helpottaa koiran mahakipua.
• Kipu ja nivelvaivat: Kuten aiemmin selvisi, nuoleminen vapauttaa elimistön omia kipulääkkeitä, endorfiineja. Lihasrevähdyksestä tai nivelrikosta kärsivä eläin yrittää usein turruttaa nivelkipua kohdistetulla nuolemisella.
• Allergiat ja iho-ongelmat: Atooppinen iho ja ruoka-aineallergiat aiheuttavat eläimelle sietämätöntä kutinaa. Jatkuva ihon nuoleminen rikkoo ihon suojakerroksen, mikä altistaa alueen nopeasti bakteereille ja erilaisille hiivatulehduksille.
• Koiran pakko-oireinen häiriö (CCD): Krooninen ahdistus ja pitkittynyt stressi voivat johtaa tilaan, joka vastaa täysin ihmisten OCD-häiriötä. Aivojen serotoniinin ja dopamiinin säätely häiriintyy, jolloin koira hakee epätoivoisesti lohtua nuolemisen tuottamista aivokemikaaleista.

Seuraavan kerran kun karvainen ystäväsi antaa sinulle pusun, tiedät varmasti tarkemmin, mitä sen pään sisällä ja kemiassa sillä hetkellä liikkuu. Koirat ovat todellisia mestareita lukemaan meitä, ja ne tekevät kaikkensa pitääkseen huolta omasta ihmisestään.